Good Practice Project
Paikallinen ruuantuotanto perustuu Suomessa paljolti kalastukseen, ja kalastus on myös tärkeä osa suomalaista identiteettiä ja rannikon ja sisämaan ruokakulttuuria. Lähivesistä pyydettyä kalaa ja etenkin alihyödynnettyjä lajeja, kuten lahnaa, särkeä, säynettä ja kuoretta, pidetään resurssina, jota voitaisiin käyttää tehokkaammin. Kuluttajat ja ravintolat eivät kuitenkaan tunne useimpia näistä alikäytetyistä kalalajeista tai arvosta niitä.
Vuoden 2015 maahanmuuttoaalto synnytti kasvavan tarpeen tehostaa toimintaa, jolla rakennetaan yhteyksiä maahanmuuttajien ja paikallisten yhteisöjen välille. Syntyi Smarthfisk-hanke, jolla pyrittiin vastaamaan molempiin haasteisiin: lisäämään paikallisten kalalajien tuntemusta ja kulutusta sekä kotouttamaan eri kulttuureista tulevia maahanmuuttajia paikallisiin yhteisöihin järjestämällä ruuanlaittotapahtumia ja vaihtamalla kokemuksia. Hankkeessa luotiin uudenlainen malli maahanmuuttajien kotouttamista varten ja kehitettiin alikäytettyihin kalalajeihin perustuvia innovatiivisia reseptejä.
Hankkeella pyrittiin myös muuttamaan kuluttajien käsityksiä vähän käytetyistä kalalajeista tuomalla esiin niiden hyviä puolia, kuten pientä ympäristöjalanjälkeä ja lyhyttä kuljetusmatkaa. Suomessa esimerkiksi vähennetään kalastuksella 700 tonnia fosforia vuodessa, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin maapohjainen vähennystavoite.
Hankkeen toteuttajana oli Marthaförbundet, joka tarjoaa kulttuurikasvatusta ja kansalaisvalistusta sekä harjoittaa vaikuttamistoimintaa edistääkseen hyvinvointia ja elämänlaatua. Tämä ruotsinkielinen järjestö on perehtynyt paikalliseen ruuantuotantoon ja tiedon levittämiseen kestävästä elämäntavasta.
Smarthfisk-hankkeessa keskeistä oli uusien ihmisryhmien tutustuttaminen toisiinsa sekä maahanmuuttajien ja paikallisten yhteisöjen ja kalastajien välisen vuorovaikutuksen huomattava lisääminen. Lähivesistä pyydettyjen kalojen innovatiivinen käyttö toi yhteen maahanmuuttajat ja paikalliset asukkaat, jotka saivat tietoa erilaisista ruokakulttuureista ja oppivat tekemään uudenlaisia ruokalajeja kalasta.
Hankkeen maantieteellisen kattavuuden laajentamiseksi ja kotouttamismenetelmän toimivuuden testaamiseksi eri alueilla ja eri kieliä puhuvissa ryhmissä tapahtumia järjestettiin kolmessa eri kunnassa (Petolahdessa, Kristiinankaupungissa ja Pietarsaaressa). Kaikkiaan pidettiin 13 kurssia, joihin maahanmuuttajien lisäksi osallistui vierailevia luennoitsijoita, kaupallisia ja vapaa-ajan kalastajia, kalastusalan edustajia, kalastustuotteiden jalostajia ja ravintoloitsijoita. Ammattikalastajien mukanaolosta oli hyötyä, sillä maahanmuuttajilla ei ollut aiempaa kokemusta kalastuksesta tai kalan valmistamisesta (esimerkiksi pilkkiminen tai kalan perkaaminen ja fileointi). Kursseilla kerrottiin myös kaupallisten kalastajien työstä.
Hankkeesta tiedotettiin valmistamalla mainosvideo ja painamalla postikortteihin alikäytettyihin kalalajeihin perustuvia innovatiivisia ruokaohjeita. Siitä kerrottiin useissa paikallislehdissä (Kustnytt, Martha-lehti ja Syd-Österbotten), valtakunnallisessa Hufvudstadsbladetissa ja television ajankohtaisohjelmassa (Närbild).
Kulttuurien monimuotoisuus on aina arvokasta ja voi johtaa siihen, että haasteisiin löytyy innovatiivisia ratkaisuja. Tuomalla yhteen erilaisia ihmisryhmiä hanke edisti omaperäisellä tavalla sosiaalista osallisuutta ja lisäsi paikallisten kalastajien tuloja ympäristön kannalta kestävästi. Merellistä perintöä voidaan säilyttää ja paikallisia tuotteita hyödyntää myös ruuanlaiton avulla. Samalla luodaan tapahtumia, joissa alueen eri yhteisöt voivat kohdata ja oppia toisiltaan.
Kokemukset: Kun erilaisista taustoista ja kulttuureista tulevat ihmiset osallistuvat samaan hankkeeseen, on kielimuurien ja kulttuuriesteiden välttämiseksi tärkeää löytää hyviä välittäjiä, esimerkiksi henkilöitä, jotka ovat jo työskennelleet kyseisten ihmisten kanssa tai tuntevat heidät. Tekemällä oppimiseen perustuva hanke ei olisi onnistunut ilman keskinäistä luottamusta ja kommunikointia.
Vaikutus paikallisyhteisöjen kehittämishankkeiden edistämiseen: d) sosiaalisen hyvinvoinnin ja kulttuuriperinnön vaaliminen kalastus- ja vesiviljelyalueilla, kalastus, vesiviljely ja merellinen kulttuuriperintö mukaan lukien
Total project cost | €32 625 |
---|---|
FLAG grant |
€32 625
|
Beneficiary contribution |
€8 156 |
Timeframe of implementation | From Aug 2017 to Jun 2019 |
---|---|
Sea Basins |
|
Type of area |
|
Theme |